Aluksi oli tarkoitus kirjoittaa ihmisen "pahuudesta" ja "hyvyydestä" ja miten koko käsitteet saavat ihoni kananlihalle. Yritin perustella asiaa puoliksi pureskelluilla perusteluilla ja liiän vähällä pohdiskelulla. Jonkin aikaa kirjoitettuani huomasin, ettei teksti vain suju. Lueskelin mitä olin saanut jo aikaiseksi ja huomasin sen olevan täyttä sontaa. Yleispäteviä huomautuksia, itsestäänselviä asioita enkä tuntunut pääsevän eteenpäin ollenkaan. Kuin ala-aste ikäisen kirjoittama essee aiheesta, jota ei ymmärrä alkuunkaan. Aihekin on kuin jostain lastenkirjasta.
Kun tällainen tunne tulee vastaan, on parasta pistää koko teksti roskakoriin ja palata aivan alkuun, eli asioiden pohtimiseen, havainnoimiseen ja tutkimiseen. Mistä todellisuudessa haluan kirjoittaa?
Todellisuudessa haluaisin saada ihmiset kyseenalaistamaan sitä, mitä heille tuputetaan ja alkaa etsimään itse vastauksia. Ihmisten pitäisi aina kysyä 'miksi' ennen kun hyväksyvät, mitä toinen ihminen heille yrittää saada läpi. Ja mitenköhän tämä kaikki sitten mukamas liittyi ihmisen "hyvyyteen" tai "pahuuteen"?
Ehkä niin, että kyseessä on vain ihmisen keksimät käsitteet, joiden on tarkoitus selkiyttää tätä maailmaa ihmiselle sopivaksi omalla tavallaan. Ihminen on muovannut itselleen kulttuurin ja yhteiskunnan, jossa tietyt asiat ovat hyväksyttyjä ja tietyt kiellettyjä, väärin tai tabuja, jotta yhteiskunta toimisi ja ihmiset tuntisivat kuuluvansa samaan porukkaan ajattelemalla samalla tavalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yhteiskunnan normit olisivat ainoa "oikea" tapa toimia. Ennenkaikkea omasta mielestäni inhimilliset arvot ovat sellaisia itsestäänsekvyyksiä, joita ei oikeastaan tarvitse edes perustella. Kuten esimerkiksi vaikka elämän, vapauden tai omaisuuden vieminen toiselta on väärin, sitä ei saa tehdä. Siinä riittääkin sitten pohdittavaa, jos alkaa erittelemään inhimillisiä ja kulttuuriin/yhteiskuntiin perustuvia arvoja toisistaan oikein urakalla. Itse en enää näin myöhään sitä jaksa tehdä. Ja anteeksi jos postauksesta tuli sekava, pää on toiminut kuin rautakanki viimepäivinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti