Ihan kivaa toisaalta taas siirtyä arkiviikkoon. Vaikka viikonloput on ihania ja niistä mielellään nauttisi pidempäänkin, on ihan mukavaa saada taas olemiseen ryhtiä ja hoitaa taloutta normisti. Sitäpaisti on ihan rentouttavaa puuhailla toverin kanssa kaksistaan, käydä asioilla ja lähteä vaikka kaupassa käymään koska äidin Starbucks Doubleshot -hammasta kolottaa tai vaan mennä rauhallisesti hengailemaan leikkipuistoon. Tai vaikka ottaa kahvi ja leipä mukaan ja lähteä tuohon etupihan hiekkalaatikolle istuksimaan. Nams!
Mistä lie tämmöinen kausi oikein johtuu, lieneekö laiskan kesän pikkuhiljainen vaihtuminen toimeliaampaan syksyyn. Pidän vuodenaikojen vaihtumisista ja siitä, että meillä on ylipäätään neljä selkeää vuodenaikaa. Muutosvaiheessa tekee mieli aina juhlistaa uutta vuodenaikaa jotenkin, vaikka metsässä kävelyllä, talon koristamisella kynttilöillä tai valmistamalla megahyvän päivällisen sen hetken vuodenajalle tyyppisistä ruojalajeista. Kohta alkaa olla se aika, kun tekee mieli lähteä ihailemaan pihalle ruskaa ja sieniä keräilisin mielelläni jos vain jollain ilveellä täältä metsään pääsisin (autoa kun ei ole) ja tekee mieli syödä marjoja, pähkinöitä ja muita sadonkorjuutuotteita ja tehdä vaikka syksyinen vihanneskeitto.
Voin myöntää, olen mielummin luonnonskovaisuuteen taipuvainen kuin ahtaaseen ja rajoittavaan kristinuskoon(ylipäätään nuo kirjauskonnot eivät sytytä yhtään..). Minä en pidä siitä, että jokin ulkoapäin yrittää rajoittaa jotain henkilökohtaista kuten hengellisyys, kuten kirkko(ja monet muutkin uskonnot) yrittää tehdä. En aseta raameja omalle suhteelleni hengellisiin ja yliluonnollisiin asioihin, vaan pidän asioita mahdollisena kunnes toisin todistetaan ja epäilen kaikkea mitä ulkoapäin yritetään tuputtaa.
Loppujen lopuksi olen sitä mieltä, että kaikki uskonnot lopulta pyrkivät kohti samaa totuutta. Uskon, että kaikki uskonnot palvelevat samaa Pyhää/Jumaluutta/Totuutta, mutta omilla keinoillaan. Siksi ei ole suurempaa väliä, mihin Jumalaan/Jumaliin uskoo, koska ei ole mahdollista uskoa "väärään" jumalaan. Sillä on sen sijaan väliä, mikä tuntuu itsestä hyvältä ja oikealta. En pidä siis rajoista, mutta pienenä ohjeena pitäisin itselleni, että kannattaa käyttäytyä niin kuin oletat muilta ja jos haluat hyvää itsellesi, kannattaa itse toteuttaa sitä ensin. Jos joku haluaa kaaosta, niin sellaiset eivät kauaa vapaana juoksentele.
Taisi tulla vähän sekavaa sittiä :D. No mut, tekipä hyvää! Pyörittelen välillä jonkun verran tällaisia asioita päässäni ja tuntuu hyvältä päästä vähän purkamaan sitä kaikkea jonnekin. Miehestä ei ole apua, hänen ateistiegonsa pitää kaikkea mitä ei voi koskettaa huuhaana. Ylipäätänsä ihmiset kehtaavat hirveän vähän puhua siitä, mitä todella ajattelevat asioista. Kristinuskon pelottelu on mennyt läpi(tiedättehän, jos et usko menet helvettiin, jos et toimi kristinuskon mukaisesti ja teet syntiä, erotat itseäsi jumalasta josta seuraa että kohta et usko ja joudut lopulta helvettiin.) ja ihmiset haluavat ikuisen elämän kuoleman jälkeen, päästä taivaaseen ja ennen kaikkea tuntea itseään (vielä kun elävät) paremmaksi kuin "väärin uskovat" tai "ei uskovat".
Anteeksi, kaikki eivät ole yllämainitun kaltaisia, lähellekään. Mutta yllämainittuja tapauksiakin on. Eniten ärsyttävät sellaiset ihmiset, jotka tuputtavat omaa uskontoansa/näkemystään muille ainoana oikeana ratkaisuna. Jokainen saa ilmentää ja toteuttaa omaa uskoaan miten tahtoo ilman, että kukaan tulee nillittämään, että "olet väärässä" jos ketään ei vahingoiteta tai toimita lain vastaisesti. Niin näin yksinkertaisesti selitettynä.
Ahi, tulipa kunnon avautumiset. Jos jollakulla olisi jotain oikaistavaa tai sanottavaa niin kommenttia saa jättää :) En harrasta pahastumista pahemmin. Taisi tosiaan tulla hieman sekava postaus, mutta en jaksa enempää jäsennellä ja tarkistella. Kohta toveri nukkumaan ja itse lenkille!(Kaks päivää jo pitäny mennä mut en oo vaan saanu aikaseks vieläkään... Mutta nyt!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti